Tavallisia aineksia

Ruuanlaitto ei ole kummoistakaan tiedettä. Maistuvia ruokia saa edullisista, tavallisista aineksista. Ennenkuin arvioi onko mahdollisuutta syödä hyvin ja perustelee einesten ja valmisruokien käyttöä, kannattaa tehdä tutustumisretki kauppaan ja seurata kilohintoja.

Pienellä viitseliäisyydellä ja hyvällä veitsellä säästää monta euroa viikossa. Pienellä viitseliäisyydellä ja hyvällä veitsellä saa samalla rahalla syödä myös laadukkaampia ruoka-aineita.

Jääkaappi

Jääkaappi taitaa olla talon tärkein kodinkone. Paras jääkaappi on hyvin järjestetty jääkaappi. Ota selvää omasta jääkaapista missä sen viileimmät ja lämpimimmät paikat on. Jos et löydä käyttöohjetta voit kokeilla jääkaapin seinästä kädellä mikä tuntuu kylmimmältä ja lämpimimmältä. Ruoat kannattaa järjestää jääkaapissa sen mukaan.

Liha ja kala säilytetään kylmimmissä osissa ja juurekset ja vihannekset lämpimimmässä osassa. Mieti kauppakierrosta ja ajattele siltä kannalta missä tavarat ovat esissä: Ensin tulevat vihannekset, hedelmät ja juurekset. Ne on aseteltu kaupassa vain hiukan viilennettyyn tilaan. Kotonakin jos tilaa on vähän, niitä hedelmät ja vihannekset voi säilyttää mahdollisimman viileässä huoneenlämmössä. Juurekset kuitenkin nahistuvat lämpimässä eivätkä pidä valosta.

Juustot ovat hieman viilennetyssä tiskissä – lihatuotteet reilusti viileässä ja kalat lähes jäisessä lämpötilassa.

Raakaa ja kypsää on paras säilyttää eri hyllyillä.
Oikea ruokien säilytys säästää rahaa ja raaka-aineet säilyvät maukkaimmillaan.

Juurekset

Juurekset ovat kasviryhmä, joista syödään maan alla oleva osa. Juurekset on edullinen ja hyvin säilyvä raaka-aineryhmä. Tavallisesta kaupasta löytyy ainakin perunaa, porkkanaa, lanttua, punajuurta ja sipulia. Juurekset ovat aina olleet niitä raaka-aineita joita on pystytty säilyttämään kodeissa ilman sen kummempaa jatkojalostusta läpi vuoden. Pienehköstä maapalstasta on saatu kohtalainen määrä. Sato on Suomen kesässä varsin varma.

Juureksia on vielä paljon enemmän, mutta edellä luetellut ovat niitä, joiden säilytys on onnistunut aina seuraavaan satokauteen saakka. Nykyisin kun kauppoihin tuodaan ulkomaisia tuotteita myös muita juureksia saa lähes koko ajan. Tavallisia muita juureksia ovat esimerkiksi nauris, retiisi, mukulaselleri, palsternakka, mustajuuri, retikka, kelta- ja raitajuuri ja piparjuuri.

Juurekset – paitsi sipuli, laittaisin jääkaapin kasvislaatikkoon, sipuli tykkää olla lämpimässä ja on kauniskin, joten sen voi säilyttää huoneenlämmössä.

Jos tuotat itse juureksia maapalstallasi, paras pitkäaikaissäilytys on kellari. Jääkaappi ei vilkkaan käyttönsä vuoksi ole paras mihinkään pitkäaikaiseen säilytykseen (kuukausia). Vakaa pimeys, kosteus ja lämpötila on paras siihen.

Nopeampaa ruoanlaittoa varten kannattaa muutama juuressekoituspussi jemmata kaupan pakastealtaasta sinne kotipakastimeen.

Juureksista pelkästään saa jo monenlaista ruokaa. Tee joskus porkkana- tai juuressosekeittoa, perunaröstiä, juureslaatikkoa, lanttu- tai porkkanalaatikkoa, hiillosperunaa ja -sipulia tai vaikka sitten ranskalaisia perunoita.

Liha

Yleisimmät Suomessa käytettävät lihat ovat sika, nauta ja kana. Kaikista saa herkullista ja edullista ruokaa. Liha on yleensä ruuan kallein osa ja erilaisissa ruhonosissa on hinnassa isoja eroja. Eri ruoissa kallein ruhonosa ei yleensä aina ole sopivin. Lihan valintaan vaikuttaa ruoan valmistustapa,  valmistukseen käytettävä aika ja lisäkkeet.

Sianliha on punaista lihaa ja maultaan mieto ja rakenteeltaan jokseenkin murea. Sianliha on helppo valmistaa ja kypsennetään aina kypsäksi. Sianliha on edullista. Erilaiset ruhonosat sopivat erilaisiin ruokiin, joten rasvaisimpiakaan osia ei kannata väheksyä, vai mitä sanotte kunnon grillikaslerista, rapeasta pekonista tai mehevästä karjalanpaistista?

Nauta on tummanpunaista lihaa ja rakenteeltaan varsin rasvaton. Naudanliha on hintavampaa. Kuten edellä, myös naudassa on monenlaista lihaa – ei parempaa tai huonompaa vaan ominaisuuksiltaan erilaista. Pataan soveltuu eri ruhonosa kuin pihviin.

Kana  on vaalealihainen. Kanan lihassa itsessään on vain vähän rasvaa. Broileri – joka on siis yleisimmin käytetty kanan liha – on mietoa. Broileri on lihantuotantoon kasvatettu kukonpoika. Kana taas on jo muninut kana. Kanaa ole hyljeksiminen! Kanasta saa tehtyä erittäin maukkaita ruokia joskin valmistusaika on pitkähkö.
Broileria käytetään enää harvoin kokonaisena, liha on eroteltuina erilaisiin osiin: on siipeä, koipea, filettä ja rintaa.

Broileri on aina kypsennettävä täysin kypsäksi! Älä myöskään käytä samaa leikkausalustaa, samaa veistä tai pesemättömiä käsiä broilerin käsittelyn jälkeen tai välissä muun ruoan käsittelyyn – varsinkaan kypsentämättömän! Broilerissa (kanassa) on salmonellavaara, se on tavallinen bakteeri kanalla mutta aiheuttaa ihmiselle vakaviakin suolistoinfektioita. Salmonella-bakteeri kuolee 70°C ssa.

Jauhelihat

Jauhelihaa valmistetaan kaikista lihoista. Yleisimmin nauta ja sika ja niiden sekoitus. Jauheliha on erittäin tarkoituksenmukainen lihamuoto: siihen voidaan käyttää niitä ruhon osia jotka jäävät lihanleikkuussa “yli” ja niitä joista olisi muuten isotöistä valmistaa. Jauheliha jaotellaan siihen käytetyn lihan mukaan, sekä siihen käytetyn lihan rasvaisuuden mukaan. Tässäkään ei voi sanoa että toinen on huonompi toista, vaan käyttötarkoituksen mukaan. Paistettuina pihveinä rasvaisempi jauheliha toimii hyvin.

Jauhetulla ja muutenkin paloitellulla lihalla on lyhyempi käyttöaika kuin kokonaisella lihalla, aina kun lihaa paloitellaan ja jauhetaan sen pilaantuminen nopeutuu. Jauhelihan parasta ennen käyttöaikoja on syytä noudattaa.

Vihannekset

Vihanneksissa on yleensä vähän energiaa (hiilihydraattia, sokereita) mutta vitamiineja ja kivennäisaineita sitäkin runsaammin, lisäksi vihannekset ovat arvokkaita kuidun lähteitä. Vihannekset eivät säily tuoreina pitkiä aikoja. Vihanneksia ja juureksia olisi syytä kuulua jokaiseen ateriaan. Tavallisimmat tuorevihannekset ovat erilaiset salaatit, tomaatti, kurkku, paprika ja kaalit.

Mausteet ja yrtit

Ruoanlaiton perusmausteita ovat suola ja mustapippuri.  Kun näitä laajennetaan sipulilla keksin jo monta ruokalajia.

Mausteita on lukemattomia ja niiden käytön saloihin pääsee vain maistamalla ja kokeilemalla, viitettä mausteen luonteesta saa purkin kyljessä olevasta selosteesta ja maistelemalla eri ruokia. http://capsi.fi/maustetietoa/mausteiden-historiaa/ -sivulta voi lukea mausteista ja siitä miksi meillä on nämä mausteet mitä on ja miksi Euroopan ruoka perinteisesti maistuu eurooppalaiselta ja aasialainen aasialaiselta.

Tuoreyrtit ovat loistava lisä nykyiseen ruoanlaittoon. Ne ovat suhteellisen kalliita joten säilytykseen ja “elossa pitämiseen” kannattaa uhrata muutama ajatus.

Jauhot

Alkuun pääsee vehnäjauholla ja maissijauholla, gluteeniton pärjää maissijauholla. Varsinaisesti ruokiin tarvitaan jauhoja vain vähän ja jos jättää leivittämiset ja suurustamiset, ei ollenkaan. Leivontaa taas ei ilman jauhoja voi tehdäkään.

Ruuanlaiton jauhoista voi lisätä mukaan perunajauhon – kotimaisen gluteenittoman jauhon. Perunajauho ei kuitenkaan ole niin monikäyttöinn kuin maissitärkkelysjauho. Perunajauholla suurustaminen ei onnistu lämpimänä pidettäviin ruokiin vaan esim kiisseleihin.

Ruisjauhoa ruuanlaitossa tarvitsee muikunpaistaja.

Hiutaleet ja jyvät

Ruuanlaiton tarpeisiin hiutaleita käytetään puuroihin, mysleihin ja granolaan. Samoin jyviä tarvitsee puuroihin.

Sokeri

Sokeri on kiistelty ruuanlaiton raaka-aine. Itse käytän melko yleisestikin ripauksia sokeria ruokien maustamiseen. Perusohje on: lisää suolaiseen hippu sokeria ja sokeriseen hippu suolaa – jotenkin ne tekevät toisistaan täydellisiä.
Sokeria ilman ruuanlaitosta kuitenkin selviää.

 

 

 

Jätä kommentti

Siirry työkalupalkkiin